Kiitos!

Vaalit on käyty. Kiitokset äänestäneille! Erityiskiitokset kampanjaan osallistuneille! Äänet eivät riittäneet läpipääsyyn, mutta näin viisi vuotta Vihdissä olleena, olen tyytyväinen 64 äänen tulokseen ja paikkaan varavaltuutettuna. Toivon mukaan pääsen vaikuttamaan lautakuntatyöskentelyn kautta itselleni tärkeisiin asioihin.
Onnittelut läpipäässeille. Tsemppiä tulevaan varsin haastelliseen valtuustokauteen.

Hyvinvoivat kodit - yhteiskuntamme perusta

1990 -luvulla Suomi ajautui syvään lamaan ja sen seurauksena yhteiskunnassamme jouduttiin leikkaamaan kuluja myös perheiden tukemisesta ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Nyt saa vain haikeudella kuunnella tarinoita siitä, kuinka 80 -luvulla onnellisen perheenlisäyksen tapahduttua tarjosi kunta kodinhoitoapua ja samalla tärkeitä arjen selviytymisen niksejä tuoreelle äidille ja isille.

Nyt tuoreet perheenäidit passitetaan synnytyksen jälkeen pikimmiten kotiin ehkäpä ainoana turvana hetkeksi avuksi kiiruhtanut mummo - jos sitäkään. Ehkäpä mummo on vielä työelämässä, asuu kaukana tai ehkä jo itse hoivan tarpeessa.

90-luvun lamasta sitten noustiin. Enimmäkseen nousun vetureina oli teknologiateollisuuden huima kasvu, mutta muutama markka säästettiin myös kuristamalla ennaltaehkäisevä työ perheiden ja nuorten tukemisesta. Perheet eivät saaneet tukea, kun sitä olisi todella tarvittu.

Pahaksi onneksi säästetty markka on nyt aiheuttanut myöhemmin useiden eurojen menot, kun perheitä on hajonnut ja nuoria syrjäytynyt yhteiskunnan ulkoreunalle. Tuloksena on ollut henkilö- ja perhetasolla murhetta. Ja myös valtavasti kuluja sekä toteutumattomia verokertymiä. Pienellä säästöllä saatiin paljon murhetta ja vahinkoa.

Nyt on taas taloudellisesti kovat ajat. Valtio velkaantuu, samoin kunnat. Mitä pitäisi nyt tehdä toisin? Onko meillä varaa maksattaa nykyistä taloudellista ahdinkoa tulevilla sukupolvilta, viemällä heiltä toivo ja rahat? Ei ole.

Vaikka elämme taloudellisesti ankeita aikoja, ei meidän tule unohtaa heikoimmassa osassa olevia kanssaeläjiä.  Kansakunnan sivistyksen mittari on se, miten heikompiosaisia kohdellaan. Yhteiskunnan tulee tukea heikossa asemassa olevia ja tukea heitä tarjoamalla heille toivon näköaloja. Jos ihmiseltä viedään toivo paremmasta huomisesta - mitä jäljelle jää? Ei paljoakaan.

Kyse ei ole useinkaan suurista summista rahaa. Tarvitaan muutama auttava käsi, kuunteleva korva ja neuvoja, joilla ahtaalle joutunut ihminen jaksaa pahimman yli. Se, joutuuko yksilö tai perhe kurjistavaan kierteeseen vai pääseekö nousemaan yhden pykälän murheen alhosta, on usein varsin pienestä kiinni. Kunnan puolelta pitäisi pystyä tarjoamaan riittävät resurssit siihen, että niin perheelle kuin myös nuorille olisi tarjolla tukea, kun sitä kipeimmin kaivataan, mieluummin jo hieman sitä ennen. Lisäksi yksilöinä me kaikki voimme tässä tehdä osamme, jeesataan kaveria, kun hän apua tarvitsee.

Kuulumisia vaalikentiltä / Onko Vihdissä kaikki hyvin?

Syksy etenee, ja kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Takana on useita kymmeniä mielenkiintoisia keskusteluita yhteiskunnallisten asioiden tiimoilta. Toissa sunnuntaina Nummelan torilla sain keskustella torikansan kanssa ja kerätä näkemyksiä siitä, onko Vihdissä kaikki hyvin. Osan mielestä kaikki on tosiaan hyvin, osan mielestä kaikki oli rempallaan, mutta varsin moni halusi myös kertoa tuntojaan hieman tarkemmin. Valtaosin aamuinen torikansa oli hieman iäkkäämpää ja heille keskeisenä ongelmana tuntui olevan lääkärille pääsyn vaikeus kotikunnassamme. Kun asiasta keskusteli myös nuorempien ikäryhmien edustajien kanssa, toistui sama teema: Lääkärille pääsy on liian hidasta. Erityisesti ongelma koski ikähaitarin ääripäitä - vauvoja ja vaareja (mummoja tietenkään unohtamatta).
Kuntavaaliehdokkaana haastankin teitä kuntalaiset ottamaan rohkeasti yhteyttä ehdokkaisiin, ja kertomaan näkemyksiä siitä, millainen kunnan tulisi olla. Mikä on hyvin? Mitä tulisi kehittää?

Ensi lauantaina 20.10. Nummelan torilla on mahdollisuus tulla keskustelemaan ehdokkaiden kanssa mieltä askarruttavista aiheista. Keskustan vaaliteltalle on tulossa myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ja kansanedustaja Antti Kaikkonen. Tervetuloa isommallakin porukalla haastaan niin arkadianmäen edustajia kuin myös meitä kuntavaaliehdokkaita.

Ajatuksia taloudesta ja yrittäjyydestä

Kunnan keskeisenä tehtävänä on tuottaa palveluita kuntalaisille. Palveluiden tuottamiseen tarvitaan rahaa - veroeuroja ja muita tuloja. Tänään, jos milloin, on ajankohtaista kääntää huomio talouden järkevään hoitoon, niin valtion kuin kunnankin osalta. Vain järkevällä taloudenhoidolla voidaan varmistaa palvelut ja kunnan päätäntävalta omasta tulevaisuudestaan.

En ala tässä kirjoituksessa kertaamaan tiedotusvälineissä käytyjä lukuja kuntien ja erityisesti Vihdin tilasta. Nykytilanne on se mikä on, ja katse on suunnattava tulevaisuuteen. Siihen, miten kunnan talous saadaan tasapainoon ja pysymään tasapainossa niin lyhyellä, kuin myös pitkällä aikavälillä.

Valtaosa kunnan tuloista on kunnallisveroa, jonka lisäksi euroja kertyy kiinteistöverosta, yhteisöverosta, valtionosuuksista sekä erilaisista toimintatuotoista. Jos kunnassa asuu hyviä veronmaksajia, syntyy jakovaraa. Vielä parempi, jos työpaikkakin olisi kotikunnassa ja valtaosa kulutuksestakin kohdistuisi kotikunnan alueelle. Miten se onnistuisi? Aikana jolloin ihmisten liikkuvuus on jouhevampaa kuin koskaan ja markkinat ovat useimmilla alueilla varsin globaalit. Yhteiskuntaamme kuuluu valinnanvapaus niin asuinpaikan, kuin myös myös kulutuksen suhteen. Sitä emme voi, emmekä halua viedä. Oman kunnan tulee olla niin kutsuva, että niin asukkaat kuin yrityksetkin viihtyvät kunnassa.

Avaintekijänä verokertymän kasvuun on vireä talouselämä ja tämän keskeisenä tekijänä on hyvinvoivat yritykset. Kunnan tehtävä, tai pikemminkin velvollisuus, on luoda omalta osaltaan edellytykset tälle pitämällä huolta siitä, että yrityksillä on hyvä olla Vihdissä. Uuden kunnanvaltuuston avaintehtäviä onkin luoda nykyistä paremmat edellytykset nykyisten yritysten pysymiselle ja kasvamiselle Vihdissä sekä uusien tulemiselle tänne.
Kysyttäessä yrityksiltä, mitkä ovat tärkeimpiä tekijöitä valittaessa yrityksen sijaintia, nousevat tärkeimmiksi sopivien toimitilojen saatavuus, sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys, kasvukeskuksen läheisyys sekä yritysten verkostoitumismahdollisuus. Kunnan osalta keskeisimmiksi nousevat toimitilat ja liikenneyhteydet. Nykyisellään sopivia kaavoitettuja yritystontteja Vihdissä on kohtuullisesti muuten paitsi kaupan alalle. Jatkoa ajatellen tulee varmistaa, että kunnalla on riittävästi kaavoitettua yritystonttivarantoa teollisuuden, kaupan ja palveluiden käyttöön. ELY -keskuksen kanssa on jatkettava neuvotteluita nykyisen pattitilanteen ratkaisemiseksi. Emme voi hyväksyä nykyistä tyyliä, jolla kehyskunnat muutetaan pelkiksi nukkumalähiöiksi.

Meidän tulee varmistaa, ettei yritysten Vihtiin tulemisen esteeksi tule ainakaan sopivan tonttimaan puute. Samoin pienempien yritysten osalta tulee varmistaa halli- ja toimitilojen saatavuus. Liikenneyhteyksien osalta tilanne on nykyisin kohtuullinen. Tieverkoston tila on varsin hyvä, olemmehan usean valtaväylän risteysaluetta. Raideliikenteen osalta tulisi edistää radan rakentamista Nummelaan. Tämä myös osaltaan turvaisi työvoiman saatavuutta radan vaikutuspiiristä.

Kuka olen, mistä tulen?

Olen 35 -vuotias perheenisä Vihdin Haimoosta. Talouteemme kuuluu itseni lisäksi vaimo ja kuusi lasta, joista nuorimmainen on esikouluikäinen ja vanhin peruskoulun viimeisellä luokalla. Edellisessä asuinkunnassamme Espoossa saimme viettää reilu yksitoista vuotta, viettäen opiskelijaperheen elämää Otaniemessä ja myöhemmin Latokaskessa. Veri veti kuitenkin maalle, ja siksipä asuinpaikaksi valikoituikin Vihti.

Kotoisin olen Etelä-Lapista Posiolta, joka tunnetaan etelässä Pentikin keramiikkatuotteista. Posiolla sain viettää lapsuuden ja nuoruuden, kunnes oli aika muuttaa kaupunkiin lisää oppia hakemaan.

Syksyllä 2002 valmistuin Teknillisen korkeakoulun Konetekniikan osastolta Diplomi-insinööriksi. Valmistumisen jälkeiset vuodet ovat kuluneet vauhdilla erinäisissä insinööreille tyypillissä tehtävissä. Nykyisellään olen projektipäällikkönä yksityisellä sektorilla.

No, mutta mikä saa insinöörimiehen lähtemään politiikkaan? Varsinkin aikana, jolloin tiedossa on vain säästöjä kotirintamalla ja maksajan rooli yleiseurooppalaisessa politiikassa. 

Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta. Eräs ensimmäisiä muistikuviani aiheesta on 80 -luvun lopulta, jolloin setäni ja tätini kanssa oltiin katsomassa, kun Väyrynen oli tullut puhumaan kylälle. Ei kyllä mitään muistikuvaa, mitä hän sanoi. Mutta käsipäivää sanottiin. 

Espoon aikana tuli tehtyä myös hieman jalkatyötä Keskustan eteen. Lappuja jaettiin toreilla ja samalla tuli sivusta kuunneltua Ompun viereisellä torilla, kun silloisen marginaalipuolueen nokkamies Soini availi kansan syville riveille sanaista arkkuaan. Useammat vaalit tuli myös istuttua vaalilautakunnassa. Muistan lämmöllä kahvipöytäkeskusteluja, joita sain käydä eri puolueita edustavien kanssa.

Viime vuosina leipäkiireet ja perhe ovat täyttäneet kalenterin, mutta aina on löytynyt aikaa politiikan seuraamiselle. Nyt oli sitten sopiva aika itse asettua ehdolle. Edesauttavana tekijänä oli läheisten kannustus ja Rovaniemen puoluekokouksen oivallinen puheenjohtajavalinta. Kyllä politiikkaan tarvitaan insinööriosaamista kaikille tasoille.

Tavoitteenani politiikassa on olla mukana rakentamassa parempaa Vihtiä kaikille kuntalaisille. Nykyisessä haastavassa taloustilanteessa tulee keskittyä kahteen pääteemaan: vastuulliseen taloudenhoitoon ja palveluiden tehokkaaseen järjestämiseen. Vihti tulee saada houkuttelevaksi yrityksille. Tällä varmistetaan verokertymä ja palvelut myös tulevina vuosina.